Sadonkorjuun kannalta hyvä syksy on kääntynyt talveksi. Pelloilta on korjattu pääosin mallikas sato. Hyvälaatuinen ja runsas sato antaa parhaat eväät suunnitella uutta tuotantokautta!

Pohjolan Jyväjemmarilla rauhoitutaan kohta joulun viettoon, mutta siihen asti ja sen jälkeen työt pakkaamolla jatkuvasti reipasta tahtia.

Viime vuoteen verrattuna muutoksen tuulet puhaltelivat keväällä, jolloin Jyväjemmari osti Pihtiputaan Siemen Oy:n liiketoiminnan. Kaupan myötä Jyväjemmari nousi Suomen suurimpien siemen-pakkaamoiden joukkoon.

Jyväjemmarin toiminta-ajatukset eivät ole muuttuneet. Keskeistä on edelleen mahdollisimman korkea laatu siementuotannossa. Matti Lappalaisen ja kaikkien sopimusviljelijöiden yhteenlaskettu siemen-tuotantoala on yli tuhat hehtaaria. Markkina-aluetta on Jyväskylä-Kuopio -linjan pohjois-puoli. Ammattimaisesti tuotettua siementä on varma ja helppo käyttää.

Yhtiön kasvu mahdollistaa entistä joustavamman toiminnan. Kuljetuksia hoidetaan kaikista kolmesta toimipaikasta, Kiuruvedeltä, Pihtiputaalta ja Ylivieskasta. Vaikka toimituksilla ei ole vielä kiire, kannattaa haluttu siemen varata jo hyvissä ajoin kevätruuhkan välttämiseksi.

Hyvää talvea

hyvän syksyn
jälkeen!

Pohjolan Jyväjemmarin pääpaikka on Kiuruvedellä, Lappalaisten kodin yhteydessä.

RAUHALLISTA JA HYVÄÄ JOULUA,

SATOISAA UUTTA VUOTTA! 

Matti Lappalainen 
0500 541 491

POHJOLAN
JYVÄJEMMARI OY

Puh. 017 755 146
 Fax 017 755 122 

Jussi Lilja
050 522 1391

Hermokeskus Kiuruvedellä

Matti Lappalainen, Ilpo Kananen ja Jussi Lilja tarkastelevat tyytyväisinä vakuustodistuksia siemensäkkien kyljessä.

Tuotantopäällikkö Jussi Lilja timotein lajittelussa.

Pohjolan Jyväjemmari Oy:n pääpaikka on Kiuruvedellä. Asiakkaita palvelevat omistaja itse, Matti Lappalainen, ja tuotantopäällikkö Jussi Lilja.

Kauppa keskitetään nyt Kiuruvedelle, vaikka tavaraa toimitetaan kaikista toimipisteistä. Pihti-putaan Siemen Oy:n liiketoiminnan myynyt Ilpo Kananen keskittyy perusmaatalouteen ja tuote-esittelyihin.

Lappalaisten pakkaamotoiminta alkoi Lahtelan Pakkaamon nimellä 1990-luvun alussa. Toiminta käynnistyi pienimuotoisena vanhassa konehallissa. Sopimustuotannon alettua perustettiin Pohjolan Jyväjemmari Oy vuonna -95. Uusiin toimintatiloihin siirryttiin -98. Tänä vuonna otettiin käyttöön uusi lajittelukalusto.

Yhtiö on erikoistunut siementuotantoon ja -markkinointiin. Pakkaamo toimii Lappalaisten tilalta vuokratuissa tiloissa viljankuivaamon yhteydessä.

Yleisimmät lajikkeet kaikissa toimipaikoissa

Kiuruveden valikoimissa ovat kaikki alueen yleisimmät lajikkeet, samoin toisissa toimipaikoissa Pihtiputaalla ja Ylivieskassa. Sekaantumisen vaaraa vältetään kuitenkin sillä, että eri lajikkeita käsitellään eri paikoissa.

Tuotannossa ja käsittelyn kaikissa vaiheissa kiinnitetään erityistä huomiota siemenen puhtauteen. Kaikki tuotanto on sertifioitua. Matti Lappalaisella on kymmenen vuoden kokemus siemenmarkkinoilla ja vieläkin pidempi käytännön maanviljelyksessä.

Sesonkiaikaan Pohjolan Jyväjemmarilta lähtevät joka päivä kuljetusautot liikkeelle. Kuljetukset hoidetaan joustavasti eri puolille markkina-aluetta. Kun kuljetettavaa on paljon, pysyvät kustannukset asiakasystävällisinä. Myös tuotteiden hyvä hinta-laatu -suhde on Jyväjemmarilla avainasioita.

Tilaa näistä! Tilasiemen tuottaa!

Uusi lajike on vuosien työn tulos

Uusien, entistä parempien lajikkeiden kehittäminen ei tapahdu kädenkäänteessä. Kehitystyö voi kestää jopa yli 20 vuotta. Joskus Suomessa tuottavat hyvää satoa lajikkeet, joiden menestys Keski-Euroopassa jää vaatimattomaksi.

- Jalostajalla jalostustyöhön voi mennä 10-20 vuotta. Me olemme mukana lajikekokeiden toteuttamisessa ja lisäysviljelyssä. Lajikekokeisiin menee 3-5 vuotta ja lisäysviljelyyn 2-3 vuotta ennen kuin uusi lajike on myynnissä, Naturcom Oy:n toimitusjohtaja, agronomi Timo Mäkinen sanoo.

Naturcom Oy on ruukkilaisten viljelijöiden kymmenen vuotta sitten perustama yhtiö, joka on Suomen johtavia palkokasvisiementen toimittajia. Yhtiöllä on sivutoimipaikka Loimaalla.

Naturcomin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita on Boreal Suomen Kasvinjalostus. Naturcom tuo siemeniä myös ulkomailta. 

Naturcom valitsee saksalaisista, belgialaisista, tsekkiläisistä ja virolaisista lajikkeista lupaavimmat ja tuo ne lajikekokeisiin Suomeen. Vuosittain kokeiltavana on noin 15 lajiketta, joista keskimäärin kaksi päätyy tuotantoon.

Uusin on Jögeva 4 -valkoapila, joka on valko-apiloista satoisin ja talvenkestävin. Sen juuret juontavat Viroon. Lisäysviljelyä Naturcom teki Suomessa ja Ruotsissa.

Lajikkeet kehitetään vaatimusten mukaan

- Nykyään viljelijät osaavat vaatia ja ovat myös valmiita maksamaan siitä, että saavat vaatimuksia vastaavaa siementä.

- Lajikekokeissa suurin ongelma on valinnan vaikeus. Lajikkeelta koe maksaa 10 - 20 000 markkaa eikä siinä vaiheessa ole varmuutta, onko

lajike muita parempi eli päätyykö se lajike-luetteloon, Mäkinen muistuttaa.

- Keski-Euroopasta löytyy lupaavia, myös moni-vuotisia lajikkeita, jotka siellä voi tuottaa huonosti. Se voi olla talvenkestävä sekä siellä että meillä, mutta tuottaakin hyvän sadon juuri täällä!

Retu-ruokonata kuumin uutuus

Naturcom Oy:llä on sopimusviljelyksessä noin tuhat hehtaaria. Suurin osa siitä on Suomessa, mutta lisäksi on sopimusviljelijöitä Ruotsissa, Tsekissä ja Saksassa.

Uusimmat lajikkeet, joita Naturcom on ollut jalostajien kanssa kehittämässä, ovat Meroa-italian-raiheinä, Ebena-rehuvirna, Jögeva 4 -valko-apila, Retu-ruokonata ja Lemnos-westerwoldinraiheinä.

- Nämä kaikki ovat omassa lajissaan Suomen parhaimmat. Kuumin uutuus taitaa olla Retu-ruokonata, Timo Mäkinen ennustaa.

Retu on osoittautunut kokeissa erittäin satoisaksi ja talvenkestäväksi. Se on kokeissa ollut jopa 20 prosenttia nurminataa tuottoisampi. Se sopii kaikille maalajeille ja viljelyvyöhykkeille.

Retu kestää myös hyvin kuivia olosuhteita, sillä sen juuristo on yli kaksinkertainen nurminataan verrattuna. Myös laiduntamista ruokonata mätäs-tävänä kasvina kestää mainiosti.

Ruokonata on läheistä sukua nurminadalle, mutta aiemmin ei ole ollut näin pohjoisessa menestyvää lajiketta. Siksi ruokonataa ei ole Suomessa viljelty. 

Kunnari-ohra, harppaus uusiin huippusatoihin!

Monitahoinen Kunnari polveutuu lajikkeiden Manker (USA, Minnesota) ja Pohto risteytyksestä. Kunnari on ollut jalostajan vertailevissa satokokeissa vuosina 1992-2000 ja virallisissa lajikokeissa vuonna 1997-1999. Kasvilajikeluetteloon Kunnari hyväksyttiin tänä vuonna.

Keskimääräinen kasvuaika virallisissa lajikekokeissa on ollut 86 päivää. Siten sen kasvuaika on sama kuin Pohton ja viisi päivää pidempi kuin Rolfin ja Artturin.

Kunnari on lujakortinen lajike. Se on lakoutunut selvästi vähemmän kuin mikään muista monitahoisista lajikkeista. Korrenpituus on sama kuin Arven.

Kunnari on sekä virallisten lajikokeiden että jalostajan omien satokokeiden mukaan satoisampi kuin mikään viljelyssä olevista monitahoisista lajikkeista. Satoparemmuus myöhäisiin moni-tahoisiin lajikkeisiin on 7-10 prosenttia ja aikaisiin lajikkeisiin yli 10 prosenttia. Kunnari on yleislajike, joka menestyy kaikissa oloissa. Kunnari sietää hyvin myös happamuutta.

Kunnari saastuu laikkutauteihin varsin vähän. Verkkolaikun kestävyys on hyvä. Kuitenkin erityisesti rehevissä kasvustoissa ja härmäsaastunta- tai laikkutautioireiden ilmetessä varhain kesällä on tarkkailtava kasvitautien kehittymistä ja arvioitava mahdollinen torjuntatarve

Kunnarin jyväkoko on melko suuri, keski-määräinen tuhannensiemenenpaino on 39 g. Hehtolitrapaino on korkea, yhdestä neljään kiloa
korkeampi kuin muiden lajikkeiden. Koska Kunnari on huippu-satoisa ja sillä on korkea tärk-kelyspitoisuus, jää valkuaispitoisuus alle lajikkeiden keskiarvon.

Kunnaria suositellaan viljeltäväksi huippu-satoisana rehuohrana vyöhykkeillä I-III sekä vyöhykkeen IV edullisimmissa osissa. Kunnari soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla. Tavoi-teltaessa huippusatoa ja kasvuston ollessa erittäin rehevä kasvunsäädekäsittely ja kasvitautien tor-junta varmistavat hyvän taloudellisen tuloksen.

Uudet lajikkeet auttavat varmistamaan hyvän sadon jatkossakin!

Roope-kaura, satoa ja laatua!

Roope polveutuu Lena- ja Puhti-lajikkeista. Roope on melko aikainen kauralajike, jonka kasvuaika on hieman lyhyempi kuin Suomi-lajikkeen ja selvästi lyhyempi kuin Freja-, Salo- ja Belinda-lajikkeiden. Roope on kasvuaikaryhmänsä selvästi satoisin lajike. Se on ollut satoisa kaikkina vuosina ja kaikilla maalajeilla.

Roope on keskimittainen, lujakortinen lajike. Korsi on lyhyempi kuin Veli-lajikkeen, mutta hieman pidempi kuin Suomi-lajikkeen. Roope on Veliä, Suomea ja Frejaa laonkestävämpi.

Roope-kauran jyvä on kauniin keltakuorinen. Jyvä on yhtä suuri kuin Veli-lajikkeella. Jyvän kuoripitoisuus on alhainen.

Roopen hehtolitrapaino on hieman alhaisempi kuin Salon, mutta korkeampi kuin Kolbun. Roopen valkuaispitoisuus on satotasoon nähden korkea. Roope tuottaa muita lajikkeita suurempia valkuais- ja ydinsatoja.

Öljypitoisuus Roopessa on alhaisempi kuin muilla lajikkeilla. Se on hyvä ominaisuus lihasikojen ruokinnassa. Roopessa yhdistyvät poikkeuk-sellisella tavalla korkea satotaso ja hyvä laatu.

Roope-kaura sopii hyvin rehukäyttöön ja vientikauraksi I-III-viljelyvyöhykkeille.

Lähdeaineisto: Boreal
Katso lisää, esim. viralliset
lajikekokeet:
www.agronet.fi/boreal/